Se on taidetta

Taidekoulu on ollut rakas harrastus/juorukerho mulle jo monen vuoden ajan. Tyttöjen kanssa ollaan kasvettu ja kehitytty yhdessä ihmisinä ja niinä taiteilijoina. Parhaat juorut kuulee taidekoulussa. Miehet ja pojat on aika yleinen puheenaihe. Naurua ei maanantaista puutu. Meidän juttujen taso on ööö... erikoinen. Ootte ihania ladyt!

Inspiraatio on ollut aika kauan hukassa. Sain nyt kuitenkin tuollaisen kahvikuppitaulun aikaan. Tuli aika kiva.

Glitteriä

Lakkasin kynnet glitterillä. Niistä tuli niin kauniit, että minun oli aivan pakko ihastella niitä biologian tunnilla ja vähän lisää vielä maantiedon tunnilla. Pieniä ja suuria hileitä. Kaiken värisiä. Sinisen ja vihreän erottaa helpoiten. Kävelin koulun käytäviä tuntien itseni kauniiksi. Kimaltavat kynnet saivat sen tunteen aikaan. Niin pieni ja mitätön yksityiskohta. Olin hölmö, kun luulin kynsien tekevän minusta kauniit. Tuskin kukaan edes huomasi niitä. Lauralla, Jennalla ja Nooralla oli samanlaiset kynnet, mutta paljon ennen minua. Olin kynsien lakkauksen varas. Minulle tuli huono omatunto, kun kynsiäni kehuttiin. Nyt en enää ihaile niitä. Glitter saa minut oksentamaan henkisesti. En ansaitse iloita kynsistä, jollaiset monilla muilla on ollut ennen minua.

Nuorisoteatteri

"Tuntekaa tuuli!" Juoksemme ympyrää pienessä liikuntasalissa. "Saakaa energia musiikista!" Heiluttelemme käsiämme ja yritämme saada askeleet osumaan musiikin rytmiin. Mietin, mitä joku tuntematon ajattelisi, jos nyt näkisi meidät. Kuusi meikitöntä tyttöä ja kolme yhtä meikitönta poikaa. Sukat luistavat salin lattialla. Meinaan horjahtaa joka askeleella. Vaivun kai jonkinlaiseen transsiin. Alan tosiaan tuntemaan tuulenvireen kasvoilla.

Tuulenvire ei tunnu enää. Istumme ja mietimme uutta näytelmäämme. Tästä tulee jotain merkittävää. Siltä se tuntuu nyt ja on tuntunut jokaisen edellisenkin näytelmän kohdalla. Paljon naurua. Ideoita, joita ei kukaan muu keksisi. Tyhmiä sisäpiirijuttuja.

Me olemme ryhmä. Nuorisoteatteri. Tässä ryhmässä kaikki ovat niin erilaisia ja silti me kerta toisensa jälkeen palaamme yhteen. Näiden ihmisten kanssa voin olla ilman meikkiä ja pitää jalassani legginsejä, joissa on takareiden kohdalla reikä. Olemme itkeneet ja nauraneet monet kerrat. Uskallamme tehdä mitä vain toistemme nähden. Se on niin ihmeellistä, että ryhmämme on täynnä niin lahjakkaita ihmisiä.

 Taas kerran haluamme parantaa maailmaa teatterin avulla. Kevät tulee olemaan harjoituksia täynnä, mutta olen varma, että se on sen arvoista.

Mitä näissä kuvissa tapahtuu??

Herkkis

En voinut sille mitään. Pahoitin mieleni. Itkin vähän. Kiroilin vähän enemmän. Sellainen minusta on tullut. Herkkis. Suutun liian usein. Itken liian helposti.

Herkkis on ihminen, joka ottaa asiat henkilökohtaisesti. Hän haluaa olla kaikkien kaveri. Sitä on niin vaikea hyväksyä, ettei joku pidä minusta. Inhimillisiä virheitä en hyväksy itseltäni. Muut saavat kuitenkin tehdä ja sanoa kauheita asioita. Hymyilen heille, vaikka sisälläni kiljun raivosta. Jos minulle sanotaan jotain negatiivista, menetän uneni viikoiksi. Kun joku nauraa, ajattelen hänen nauravan minulle. Miksei hän nauraisi? Olenhan minä vähintään maailman rumin ja oudoin ihminen.

Kun kuumehouruissa kirjoitin postausta vanhojentansseista, menivät feta- ja mozarellasalaatit sekaisin. "Vittu! Se oli mozarellasalaattia." - Anonyymi.

En voinut sille mitään. Tiedänhän minä, että sana on vapaa tässä maassa. Mikä minua niin loukkasi? "Vittu"? Miksi? En osaa vastata. Se oli ensimmäinen kommentti, jossa tuo sana esiintyy. Blogia kirjoittaessa olen kovan arvostelun kohteena, mutta niin olen joka päivä kadulla kävellessänikin. Aina löytyy ihminen, joka vihaa ja pitää minua rumana. En vain ole vielä oppinut hyväksymään maailman julmuutta.

 Sellainen minusta on tullut. Herkkis. Sellaisiako tämä maailma kaipaa lisää?

Mistä löytyy?

Tää biisi on niin ihana. Rakastan tätä yli kaiken,vaikka tää tosin saa mut aina masentumaan. Tää on ainakin omasta mielestäni paras coveri tästä kappaleesta. Tuo mies on niin ihana. <3 Mistä tuollaisia löytyy?

Tatuointikuume

Mulle on iskenyt järjettömän kova tatuointikuume. Näin sairaana olen vain selaillut erilaisia tatuointi kuvia.  Haluaisin tatuoinnin kylkeen ja sormeen. Minun tatuointini tulee olla kaunis. Kyllästyn kaikkeen niin nopeasti, että pysyvät asiat pelottavat mua. Toisaalta hammaskoru mulla on ollut jo 4 vuotta, enkä ole edes harkinnut sen poistamista. Tässä nyt kuvia tatuoinneista, joita voisin itselleni ottaa.

 

 

kuvat täältä

Wanha mä oon

Tässä nyt vihdoin tämä vanhojenpäivän postaus. Päivä täytti kaikki odotukset ja oli ikimuistoinen. Niin paljon on nähty vaivaa tuon prinsessapäivän eteen ja onneksi se oli sen arvoita. Rahaa on mennyt tajuttoman paljon. 

Aamulla herätyskello soi 4.00. Meikkasinitseni ja lähdettiin siitä sitten Ainurin kanssa kampaajalle. Kampaukseen menikin melkein kaksi tuntia. Puettiin mekot kampaamossa ja jatkettiin matkaa koululle kuvauksiin. Koululla halailtiin ja ihailtiin toisiamme. Kaikki oli niin kauniita. 

Kuvausten jälkeen syötiin koululla. Sieltä sitten kiiruhdettiin urheilutalolle tanssiesitykseen. Tanssit meni kaikilla tosi hyvin.  Urheilutalolta lähdettiin busseilla Ouluhalliin. Pukukoppi olikin aika pieni näin isolle porukalle, kuin meidän koulu. Vessaan sai jonottaa tunnin, koska yllättäen isojen mekkojen kanssa tytöillä kesti siellä kauemmin. Mun toinen irtoripsi irtos ja tietenkään mulla ei ollu liimaa mukana. Onneksi sain ripsiliimaa ja kaikki oli taas hyvin.

Ouluhallin tanssien jälkeen lähdettiin bussilla teatterin ravintolaan syömään. Meidän bussi olikin sitten hukassa ja kaikki olivat aika ärtyneitä ja nälkäisiä. Meille oli varattu siis kolme linja-autoa ja tottakai juuri se missä minun kuului olla oli hukassa. Bussi tuli myöhässä ja päästiin syömään.

Alkuruokana meille oli mozzarellasalaattia ja ihanaa leipää. Pääruoka oli kanaa ja jälkkäri ihanaa mutakakkua, vanilijavaahtoa ja mansikoita. Oltiin kaikki aivan ähkyssä. Ihanaa ruokaa ja vielä ihanampaa seuraa. <3

Jatkot meillä oli jossai ihme korvessa, mutta eipä se menoa hidastanut. Hyvää musiikkia ja vaikka jalat huusivat tuskaa, niin tanssittiin koko yö. Kotona oltiin joskus neljän aikaan.

Päivä oli upea, mutta se ei olisi ollut mitään ilman ihania ystäviä. Kiitos kaikille,jotka teitte mun päivästä niin mahtavan.

Anemia

 Pelkään. Pelkään enemmän kuin koskaan ennen.
Olen kirjoittanut tänne ilot ja surut. Lähes kaiken ja kuitenkaan en mitään. Nyt kerron vähän lisää. Asia, josta en suoraan puhu edes ystäville.

Anemia on aika yleinen naisilla. Se yleensä lähtee rautatablettien avulla. Oma anemiani on jatkunut jo 6 vuotta, eivätkä rautatabletitkaan auta asiaan kuin väliaikaisesti. Hemoglobini oli pitkään huonoimmillaan 86. Hyvä arvo olisi n.140 ja jo 120 kohdalla suositellaan raudan syömistä.

Hiukseni eivät kasva ja ne ovat kuivat ja hamppuiset. Hiuksia myös tippuu paljon normaalia enemmän. Kynnet halkeilevat ja iho on kalpea. Kaikki anemian syytä.  Viime vuonna hiuksia lähti niin paljon,että päässäni oli kalju kohta. Nämä oireet ovat pinnallisia, mutta ulkonäkö on ollut minulle aina tärkeä ja nämä asiat ovat syöneet itsetuntoani paljon. Käytän itseruskettavaa, jotta peittäisin kalpeuden. Tupeeraan hiukseni, ettei kalju näkyisi. Käytän hiustenpidennyksiä, koska omat hiukseni eivät tule kasvamaan pitkiksi. Meikkaan, jottei kukaan huomaisi väsymystä kasvoiltani.

Näiden oireiden lisäksi olen väsynyt jatkuvasti. 10 tunnin yöunet eivät ole tarpeeksi. Keskittyminen on vaikeaa. Jos sanon, että en jaksa lähteä lenkille, minua nukuttaa liikaa. Nukun 8 tuntia yössä, bussimatkoilla kouluun ja takaisin, kotona ja sitten onkin taas ilta.

Olen yrittänyt kertoa tästä kavereille, mutta tuntuu kuin kukaan ei ottaisi asiaa tosissaan. Minua myös pyörryttää usein. Loukkaannun, kun joku väittää minun käyttävän anemiaa tekosyynä. Se ei ole. Olen oikeasti väsynyt. Niin väsynyt, että se on alkanut vaikuttaa psyykkeeseen.

Anemia tulee helpommin kasvissyöjille ja niille joilla on runsaat kuukautiset. Minä en sovi kumpaankaan ryhmään. Nyt on alettu tekemään jatkotutkimuksia, koska tilani ei kuulemma ole normaali. Pelkään hiton paljon. Se, että lääkäritkin ovat hämillään,ei auta asiaa yhtään.

Syön rautatabletteja kolmesti päivässä ja lisäksi C-vitamiinia, joka auttaa rautaa imeytymään. Syön päivässä siis yhdeksän tablettia. Tablettien takia mahani on kipeä joka päivä. Olen pyrkinyt olemaan valittamatta huonoa oloani. Valittajat ovat rasittavia. Nykyyään ärsyttää, kun joku valittaa kyntensä katkenneen. Heidän kynnet sentään kasvavat. Minua kutsutaan feikiksi, vaikka haluan vain olla kaunis kuten tekin.

En kaipaa sääliä. Kaipaan ymmärrystä. Pelkään. Pelkään enemmän kuin koskaan ennen.

Itkevä lintu

Kylmiä väreitä selkää pitkin. Miten joku osasi kirjoittaa näin kauniin kappaleen?

"Hae minut takaisin
pujota käsi monen kerroksen läpi
iholle asti

odota siinä
kuuntele kuinka pihan perällä
itkee lintu

anna tottua painoosi
ja jos näet haavoja
sido ne tiukasti

pakota minut muistamaan
kuinka helppoa on puhua
pakota minut muistamaan
kuinka helppoa on laulaa
ruoho nousee maasta varoen
ketunpojan silmät aukeavat hiljaa

odota vielä
kuuntele kuinka rintalastan alla
muuttuu rytmi

kun tulee aamu
laske selkä maata vasten
ja palaan luoksesi

pakota minut muistamaan
kuinka helppoa on puhua
pakota minut muistamaan
kuinka helppoa on laulaa
ruoho nousee maasta varoen
ketunpojan silmät aukeavat hiljaa  "

Sinä minä me

 

 
Perhosia mahassa ja hymy huulila. Kaikki näyttää kauniimmalta. Ikävä sitä tunnetta. Haluaisin ihastua, suudella, tanssia, rakastua. Haluaisin puheliaan, hauskan ja komean.

 

Juostaan yhdessä sateeseen ja unohdetaan kaikki muut hetkeksi. Ollaan maailman ainoat ihmiset. Kerrotaan huonoja juttuja koko yö ja nauretaan toisillemme. Nauretaan itsellemme. Anna minun itkeä olkapääätäsi vasten. Suutele minua kaulaan. Tartu käteeni ja näytä kaikille kenelle kuulun. Sano, että olen kaunis, vaikken olisi. Rakasta. Kesytä, mutta älä kahlitse. Jaetaan ja omitaan. Ollaan me. Sinä minä me.

Olen hullu. Olethan sinäkin? Minut on unohdettu. Muista. Se olen vain minä. En ole jumala. En ole täydellinen. Minä. Rakastan kaupungin yötä ja pelkään pimeää. Pidä minulle seuraa. Olen yksin ja yksinäinen.  Viihdytä minua. Leikitään onnellisia. Leikitään pariskuntaa. Ei leikitäkkään. Ollaan oikeasti. Sinä minä me.

Oletko siellä? Oletko todellinen? Olisitko minun? Etsi minut. Haluan tulla löydetyksi. Minä en löydä sinua. Missä olet? Äkkiä. Aika loppuu. Kohta olen liian vanha. Kihlat. Talo. Lapset. Liian vanha. Pelottaa. Pelkän, että eksymme toisistamme. Missä asut? Oletko kaukana? Mantereen toiselle puolelle on niin pitkä matka. Minä aion löytää sinut. Sitten olemme onnellisia. Sinä minä me.

 

 

Kysyt ja mä vastaan

Sain haasteen Katariinalta. Oon tehny saman haasteen jo muutaman kerran aikaisemmin, mutta vastaan nyt näihin kysymyksiin. Edelliset vastaukset voit lukea täältä, täältä ja täältä.

1. Mikä on pahin asia minkä olet tehnyt? Kadutko sitä vielä?
Menetin parhaan ystävän. Se johtui mun omasta tyhmyydestä. Olen pyytänyt anteeksi monta kertaa. En kadu enää, sillä olen yrittänyt tehdä kaikkeni, jotta välit korjaantuisivat. Toisaalta olen saanut paljon parempia ystäviä sen jälkeen, kun tämä eräs henkilö poistui kuvioista. Ehkä parempi näin.

 2. Entä mikä on paras asia mikä olet tehnyt?
Menin Ouluun lukioon. En tuntenut uudesta koulusta ketään ja sain aloittaa puhtaalta pöydältä. Sen ansiosta olen saanut paljon hyviä ystäviä. Onneksi uskalsin lähtä Muhokselta. Olen saanut niin paljon enemmän sisältöä elämään.

3. Jos saisit asua missä vain, missä asuisit?
Koulun vieressä omassa kaksiossa, jossa oon parveke. Olisi ihana saada nukkua pitempään kouluaamuina.

4. Parhaimmat ja huonoimmat puolet sun paikkakunnalla?
+Osa parhaista ystävistä asuu täällä
+Muhoslaisissa on asennetta
+Erikoinen nimi Muhos. Jää helposti mieleen.
+Jos jotain asiaa ei tiedä, voi vedota siihen, että on Muhokselta.
+Kauniita maisemia ja paikkoja, joihin tosin harvoin kiinnittää huomiota.
+Muhoksen taidekoulu <3 mikään ei vedä vertoja sille paikalle, tunnelmalle ja ihmisille.
+Muhoksen nuorisoteatteri on täynnä lahjakkaita ja ihania ihmisiä.

-Kaikki tietävät kaikkien asiat. Muhos on juorujen ihmemaa.
-Ihmiset tuntuu jotenkin ahdasmielisiltä.
-Erilaisuus on kiellettyä Muhoksella. Täällä kaikkien kuuluisi olla samasta muotista.
-Ei vaatekauppoja.
-Pitkä matka kaikkialle.
-Muhoksella tapahtuu harvoin mitään kiinnostavaa.

5. Entä sun koulussa?
+Ihana rakennus
+Ihanat opettajat ja oppilaat
+Mahdollisuus opiskella draamaa ja ottaa paljon kuviskursseja
+Kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat

-kaukana kotia

6. Miksi aloitit blogin kirjoittamisen?
Aluksi kokeilin bloggaamita, koska se oli niin kovassa suosiossa. Blogi auttoikin yllättävän paljon ajatusten selvittämisessä. Olen myös kasvanut ihmisenä tämän blogin ansiosta. Enää en oikein voi kuvitella elämää ilman Yhden onnellisen tarinaa.

7. Oletko koskaan kiusannut ketään tai ollut kiusattu?
Kyllä ja kyllä. Siitä on tosin ainakin 8 vuotta. Onneksi ymmärsin pyytää anteeksi.

8. Jos saisit palata ajassa taaksepäin, mitä muuttaisit?
Olisin ollut oma itseni jo yläasteella.

9. Mikä on ollut tämän vuoden paras asia?
Wanhojentanssit. Täydellinen päivä ja kaikkien odotusten arvoinen.

10. Mikä on sun lempiaine koulussa?
Draama

11. Kolme asiaa jossa olet hyvä?

             3x

• Olen hyvä olemaan minä