maanantai 25. kesäkuuta 2012

Suutele kuin kuolisit huomenna

 
Suudelma. Miten se voikaan merkitä niin montaa eri asiaa. Voit suudella rakastettuasi. Voit suudella tuntematonta. Voit suudella vanhempia. Voit suudella sisaruksiasi. Voit suudella ystäviäsi. Voit suudella lemmikkiäsi. Voit suudella tyttöä tai poikaa. Voit suudella lihavaa tai laihaa. Yksi sana, mutta sillä on niin monta merkitystä. Se tarkoittaa niin montaa eri asiaa, mutta silti jokainen suudelma on yhtä tärkeä. Jokainen suudelma jää mieleen ainakin hetkeksi. Jos tilanne on oikea, jokainen meistä on mestari suutelija.
Suudella voi hellästi tai rajusti. Suudelma voi kertoa enemmän ihmisestä kuin tuhat sanaa, tai sitten se voi valehdella kipeämmin kuin miljoona valkoista valhetta. Suudelma saa unohtamaan tuskan tai muistamaan kauheimmat muistot. Suutelemme ilosta ja suutelemme lohdutukseksi.

Miksi se on niin ihanaa, niin ihmeellistä? Koskettaa huulilla. Miksi kädenpuristus ei ole saanut yhtä montaa merkitystä? En voi ymmärtää mitäjärkeä siinä on. Silti rakastan sitä. Rakastan suutelua joskus jopa enemmän kuin suudelman kohdetta.

"Suutelun alkuperästä on olemassa teoria, jonka mukaan suutelu on saanut alkunsa äitien tavasta ruokkia lapsia antamalla näille ruokaa suuhun omasta suustaan."
Wikipedia-Suuteleminen


Niin yksinkertaista ja niin vähäpätöistä, mutta kuitenkin nin tärkeää ja ihanaa. Jokaisen tulisi suudella, kuin viimeistä päivää.  Suudella kaikilla tavoilla ja kaikilla merkityksillä. Suudella kuin kuolisi huomenna. Paras suudelma on kuin ensisuudelma, mutta samalla niin uskomaton, että se kävisi myös viimeisestä.



Suutele kesäyössä ja tunne miltä tuntuu olla edes hetken helvetin kaunis ja rakastettu!


sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Pörröinen pentu tuli taloon


Pieni Luna tuli kotiin perjantaina ja oli aivan hämillään uudesta paikasta ja ihmisistä. En ois koskaan uskonu, että tämäki päivä tulee. Siis meillä on koira. Eka kertaa koiran hankinta tuli puheeksi itsenäisyyspäivänä. Viikko sen jälkeen oltiin rotu päätetty. Päädyttiin tosiaan tuohon bichon friseen. Pörröinen koira ei aiheuta allergiaa, sillä siltä puuttuu aluskarva kokonaan. Siltä ei myöskään irtoa karvaa, tosin siitä syystäpitää tätä pikkusta trimmata usein.


En ole koskaan ollut sellainen koirahullu. En ole jaksannut pörrätä tuttujen koirien ympärillä ja mulla ei ollut mitään hajua miten koiria edes kuuluu kasvattaa. Pikkuinen Luna on kuitenkin vienyt mun sydämmen ihan täysin mennessään. Ny ymmärrän miten rakkaaksi lemmikki voikaan muodostua. Tästä pikkusesta saattaa tulla aivan ylilellitty vauva, mutta se saa varmasti parhaan mahdollisen kodin meiltä.  <3


Pieni Luna syö ruokansa vaaleanpunaisesta ruokakupista ja juo veden  samanvärisestä kulhosta. Nukkuminenki on paljon kivempaa vaaleanpunaisella tyynyllä ja kaulapanta jatkaa tietysti samaa värikoodia. Kaikki Lunan lelutkin on pinkkejä. Mutta hei! Mä ku oon tällainen prinsessa, niin haluanhan mä tietysti että koiraki saa elää oikeena pikku ladynä.


Luna on niin hyvätapainen ja aivan unelmakoira tosiaan. Voi että mitkä onni meillä kävi, ku saatiin just tämä söpöläinen perheeseen. Tämmöstä koiralässytystä tällä kertaa.

Se on nii pieni <3