perjantai 12. huhtikuuta 2013

Äiti, isä ja te kaikki muut

Meille kaikille on annettu säännöt elämään. Näiden sääntöjen mukaan me elämme, vaikka luulemme olevamme vapaita. Arvot. Moraali. Aina läsnä määräämässä kaikkia valintoja ja tekoja. Mistä ne tulevat? Vanhemmilta ja kaikilta niiltä joiden kanssa elämme ja opimme. Me tiedämme, mikä on oikein ja mikä väärin. Kenenkään säännöt eivät ole samat. Minun ja sinun poikkeavat paljon toisistaan.

Olen saanut maailman parhaan isin ja äitin. Rakastan heitä yli kaiken. Olen niitä nuoria, joilla on ollut "rankka elämä" ja kaikesta huolimatta vanhempani ovat jaksaneet auttaa ylä- ja alamäissä. He ovat hankkineet minulle apua ja kuunnellet. Minut on kasvatettu uskomaan unelmiin. Minulle on annettu vapaus uskoa sellaiseen Jumalaan, kuin haluan tai olla uskomatta. Uskonto on minulle tärkeä asia, mutta haluan toteuttaa sitä sillä tavalla, että tunnen sen itselleni oikeaksi. Minun on annettu tehdäkkin se niin. Mielipiteitäni ei ole koskaan tyrmätty täysin ja voin puhua kaikista asioista kotona suoraan pelkäämättä. Kun surettaa, menen halaamaan äidiltä. Kun mieltä askarruttaa vaikea kysymys, menen kysymään isältä.

Minun ja vanhempieni suhde on kaverillinen, muttei liian. Minulle on asetettu joidenkin silmissä tiukat rajat. Puhumme asioista niiden oikeilla nimillä, eikä ole mitään, mitä en voisi kysyä rakkailta äitiltä ja isiltä. Juoruilemme paljon kohtuuden rajoissa. Haliailemme ja itkemme paljon. Suutumme helposti ja sovimme nopeasti.

Ystävät ovat laajentaneet näkemystäni maailmasta. Asiat, jotka ovat olleet itsestään selvyyksiä, ovat saaneet kyseenalaistamaan itsensä. Uusia tapoja ja paikkoja. Uusia ajatuksia. Kokonaisia uusia maailmoja.

Sukuni on näyttänyt, miten rakkaus voi kestää. Olen elänyt perheessä, jossa äiti ja isä pusuttelevat joka päivä. Sukuni parit elävät kuin ikuista alkuhuumaa, joka ei tunnu vuosikymmenienkään jälkeen laantuneen. Sukulaiset pitävät yhteyttä ja perhe on tärkeä. Vaikeuksista selvitään yhdessä. Ketään ei tuomita. Kukaan ei ymmärrä paremmin, kuin he. Perheen juhlat ovat suuria ja tunnelmaltaan lämpimiä.

Millaisiako minun säännöt elämälle ovat? Tarvitsen väitteisiin hyvät perustelut, ennen kuin uskon ne. Tasapuolisuus ja tasa-arvo ovat minulle hirmuisen tärkeitä asioita. Että voin olla oma itseni, on upeaa. Vaikka siihen en aina pysty, niin pyrin kuitenkin. Kaikkia sääntöjäni en osaa pukea sanoiksi ja toisia en uskalla sanoa ääneen.

Toisten säännöt elämälle poikkeavat omistani niin paljon, etten voi niitä koskaan käsittää. Lähtökohtamme ovat niin erilaiset. Tiedän, että pidän omia arvojani usein ainoina oikeina, vaikka se ei pidä paikkaansa. Sinun elämäsi säännöt ovat aivan yhtä arvokkaat ja hyvät. En vain tule koskaan ymmärtämään niitä täysin. Yritän kuitenkin parhaani. Anna aikaa. Älä suutu. Minäkään en suutu, kun huomaamattasi arvostelet minun valintojani ja tyyliäni elää.

Meille kaikille on annettu säännöt elämään. Joskus niitä on hyvä pysähtyä miettimään ja pohtia, olisiko syytä päivittää ne. Kiitos äiti, isä ja te kaikki muut. Ilman teitä en olisi minä, enkä olisi tässä.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti