En ole ajatellut sinua enää vuoteen

Harvoin mietin missä menet, miten kahvisi keität tai mitä ylipäätään nykyään teet. Harvoin mietin oletko töissä vai valvotko yksin pitkiä öitä. Toisaalta miksi sitä pitäisi miettiäkkään?

Shoppailuvimma

En osaa käyttää rahaa. Heti kun saan palkan tuhlaan sen kaikkeen muka niin tarpeelliseen. Onneksi ja onnettomuudeksi alennusmyynnit ovat vallanneet joka kaupan. Järjetön shoppailuvimma on saanu mut pauloihin ja en edes halua tietää kuinka vähissä rahat tililläni ovat.

Tässä kuussa olen ostanut:

4x kengät (Ne nyt on ihan kulutustavaraa hei! Vähä niinku vessapaperi.)

1x shortsit (Se printti oli niin vastustamaton!)

7x paitoja (Nyt on soijakausi, joten pitää olla vaihtovaraa)

1x hiustenpidennykset ( Kattokaa nyt näitä nykyisiä kakkakökkökutreja. Tarvin uudet)

6x kosmetiikkakrääsää ( Oon oikeesti kauhee monsteri. Sitä ei peitetä ihan helposti!)

2x takkeja (Joo nyt on helteet, MUTTA Suomen kesä on lyhyt.)

38x koruja ( Oon hei korumyyjä ja vieläpä niin hyvä, että saan itelleki myytyä.)

14x hiuskoristeita ( Kohta mulla uus pitkä reuhka, johon niitä voin käyttää.)

1x laukku (Pitää tää kaikki tavara saada jollain kuljetettua paikasta A paikkaan B.)

2x hameita (Hame päällä ei tiedät kyllä mikä hikoa.)

Apua! Mut pitää lähettää johonki, mistä saan apua tähän shoppaushulluuteen!

Poikakaverin mielestä meijän eteinen näyttää kenkäkaupalta, vaikka esillä on vaan joku 10% mun kengistä.

Nuo koruthan käy ihan sisustuselementistäki! Vähän naisen kosketusta tähän läävään.

Sotkua

Kerrostalon vieressä kasvavat kukat tuoksuvat purkalta. Putkiremontti on jatkunut jo monta kuukautta ja aamuisin on vesikatkoja. Unohdan ne aina ja kiljun pahalle melulle, jota hana päästää. Aurinko paistaa suoraan sisään. Käännän sälekaihtimia joka suuntaan, mutta aina valoa pääsee saman verran sisään. Pienen yksiön toinen asukki on viritellyt viltin verhoksi. 

Ranskalaisenparvekkeen ovi hajosi toissayönä. Hyvä niin. Viileässä on helpompi nukkua. Lakanat tuoksuvat unelle, onnelle ja hieman hielle. Vesilasi odottaa sängyn vieressä, että se taas täytetään yöksi.

Jääkaappissa on vain olutta ja tiskiallas pursuaa tiskejä, joihin alkaa varmaan pian muodostua oma eliökunta. Lattia on täynnä vaatteita ja mainoksia. Yleensä selaamme kaikki mainokset läpi toisen asukin kanssa, mutta meillä ei ole nyt sille aikaa.

Tämmöistä tämä elämä on. En valita sotkusta tai kuumuudesta. Vaikka kaikki ehkä kuulostaa kamalalta, elämä on aika ihanaa. Sotku ja sekamelska on lopulta ihan kiva, kun osaa asennoitua oikein.

Lässytystä

Se on niin äksy nykyään. Käy töissä ja tulee kotiin väsyneenä ja nälkäisenä. Sitä ärsyttää, kun en siivoa. Silti se pussaa, halaa ja silittää, vaikka tiedän sen olevan ihan loppu. Se lohduttaa, kun itken ja lupaa olla aina vierellä. 

Me katsotaan sormuksia yhdessä näyteikkunoista. Vielä niitä ei osteta, eikä ensi kuussakaan. Mikä kiire on, kun on loppuelämä aikaa? Parasta on, että se haluaa mun kanssa naimisiin ja lapsia. Me halutaan yhteinen loppuelämä. 

Meidän tulevaisuus on sellainen, että kun väsyttää ja ärsyttää, silti pussataan ja halataan. Kun toinen on iltavuorossa, valvotaan, vaikka itse on herätty aamuvuoroon. Ennemmin ollaan väsyneitä ja yhdessä, kuin pirteitä ja erikseen. Meidän tulevaisuus on ihana. Aivan yhtä ihana, kuin nykyinenkin elämä.  Me ei riidellä koskaan. Halaillaan vaan ja katsotaan huonoja tosi-tv ohjelmia. 

Hassua, miten voi löytää itselle täydellisen toisen puoliskon. Sellaisen, josta en voi olla lässyttämättä. On ihanaa, kun sen katseesta näkee, että se välittää musta yhtä paljon ku minä siitä. En voi itselleni mitään. Vaikka ollaan oltu yhdessä yli 9kk, olen vieläkin aivan rakkauspäissäni. Lässyn lää... Ihanaa kesää sinulle siellä.

Sekamelska

Olen yksin kotona. Parvekkeen oven takaa avautuu maisema, jota ikävöin kummalla tavalla jo etukäteen. Aurinko laskee ja ihmiset nauravat pubin terassilla. Nosturit seisovat paikoillaan omalla erikoisella tavallaan kauniina ja samalla karuina.

Hassua, miten joku toinen on ottanut minut yksiöönsä ja antaa pitää sitä kotina.  Rakastan ja vihaan näitä hetkiä yksin. Odotan ja odotan, enkä tiedä mitä tehdä, mutta samalla nautin maisemasta ja tunnelmasta. Tupakka maistuu paremmalta viinilasillisen jälkeen ja minua ihan itkettää. Itken onnesta tai ehkä siitä, että saatan menettää kaiken sen joskus. 

Onni on jotain niin upeaa, etten osaa vielä elää sen kanssa. Olen ollut niin kauan onneton, että surusta tuli arkeni. Mieli on levoton, sillä se ei vielä ole tottunut ihanaan elämään. 

Missään jutuissani ei ole järkeä tai punaista lankaa. Ei haittaa. Millään ei ole väliä ja kaikella on kuitenkin merkitys. Monimutkaista, mutta miksi. Solmin kaiken sekamelskaksi ajatuksissani aivan turhaan. Yksin on hyvä ja yksin on kamalaa. Yksin ollessa muistaa, että onni on särkyvämpää kuin ohuin lasi. Nyt lopetan turhan ajatusten mutkistelun ja otan toisen lasin viiniä, ehkä sen jälkeen jo unohdan ja nautin.

Lupaa, ettet lähde mihinkään

Ihmetyttää, miten mahtavan miehen vierestä joka aamu herään. En tiennyt, että voisin löytää itselleni nuin sopivan kumppanin. Hassua puhua jonkun kanssa lapsista, häistä ja vanhuudesta todella uskoen, että tämä on nyt se jonka kanssa saan kaikki nuo merkittävät asiat kokea. Ei mulla muuta. Ihana aamu. 

Teknologian vaikeus

Olen aivan surkea käyttämään tietokoneita ja muuta teknologiaa. Sainpas taas kerran eilen tai tavallaan toissäpäivänä huomata, että välillä olisi hyvä osatä käyttää puhelimen sovelluksia.

Ärsyttää. Olen nyt elänyt rakkaan puhelimeni kanssa 1,5 vuotta ihanaa yhteiselämää. Alku oli vaikeaa. En millään meinannut oppia, miten tämä laite toimii. Vihdoin muutama päivä sitten minulle tuli sellainen olo, että nyt olen oppinut käyttämään kännykkääni. Päätin sitten sen kunniaksi päivittää kännykän ja kaikki sovellukset ensimmäistä kertaa. Minulla ei ole mitään hajua, miten tätä päivitettyä versiota oikein ajetaan. Eikun lähtöruutuun. 

Myös facebook päivittyi ja oli ihan erilainen kuin ennen. Etusivulle tuli ehdotuksia "ihmiset, jotka saatat tuntea". Minäpä sitten päätin selata tämän uuden erikoisen ehdotuslistan läpi. En kuitenkaan tajunnut, että selatessani painoin samalla "lisää kaveriksi" -painiketta uudelleen ja uudelleen. Yhtäkkiä joku täysin tuntematon henkilö hyväksyy kaveripyyntöni, jota en siis siinä vaiheessa tiennyt lähettäneeni. Sama toistui ja alkoi epäilyttää. Onneksi kerkesin käydä poistamassa äkkiä loput kaveripyynnöt. Pyyntöjen kohteiksi oli joutunut ainakin Muhokselle tullut vaihtari, poikaystävän ex, isän työkaveri ja monia täysin tuntemattomia. Kyllä hävetti! 

No... Näitä sattuu ja virheistä oppii. Tästä eteenpäin käytän somea tarkemmin.