Lässytystä

Se on niin äksy nykyään. Käy töissä ja tulee kotiin väsyneenä ja nälkäisenä. Sitä ärsyttää, kun en siivoa. Silti se pussaa, halaa ja silittää, vaikka tiedän sen olevan ihan loppu. Se lohduttaa, kun itken ja lupaa olla aina vierellä. 

Me katsotaan sormuksia yhdessä näyteikkunoista. Vielä niitä ei osteta, eikä ensi kuussakaan. Mikä kiire on, kun on loppuelämä aikaa? Parasta on, että se haluaa mun kanssa naimisiin ja lapsia. Me halutaan yhteinen loppuelämä. 

Meidän tulevaisuus on sellainen, että kun väsyttää ja ärsyttää, silti pussataan ja halataan. Kun toinen on iltavuorossa, valvotaan, vaikka itse on herätty aamuvuoroon. Ennemmin ollaan väsyneitä ja yhdessä, kuin pirteitä ja erikseen. Meidän tulevaisuus on ihana. Aivan yhtä ihana, kuin nykyinenkin elämä.  Me ei riidellä koskaan. Halaillaan vaan ja katsotaan huonoja tosi-tv ohjelmia. 

Hassua, miten voi löytää itselle täydellisen toisen puoliskon. Sellaisen, josta en voi olla lässyttämättä. On ihanaa, kun sen katseesta näkee, että se välittää musta yhtä paljon ku minä siitä. En voi itselleni mitään. Vaikka ollaan oltu yhdessä yli 9kk, olen vieläkin aivan rakkauspäissäni. Lässyn lää... Ihanaa kesää sinulle siellä.