Aamu näyttää kauniimmalta kanssasi. Kellon viisarit jatkavat liikettään, mutta me emme nuku. Haukotusten säestämät tarinani pomppivat aiheesta toiseen. Naurahdat aina välissä ja en voi kuin hymyillä hörähdyksillesi. Silität selkääni, kun käännän sen sinulle muka suuttuneena. Murehdin maailman menoa vähän liikaa ja jotenkin osaat aina valita oikeat sanat minua lohduttaaksesi. Pahoitan mieleni televisiosarjan hahmojen puolesta, mutta et koskaan pidä minua typeränä sen takia. Kun tarinat loppuvat, alan puhumaan kimittävällä äänellä. Käsket huvituneena lopettaa, vaikka tiedät minun kyllästyvän pian muutenkin. Muistelen kuinka tulit istumaan oven kynnykselle ja katsomaan, kun kaverini raahasi minua jalasta ympäri käytävää. Et pitänyt sitä ollenkaan outona. Kaverini käski pitää kiinni sinusta, koska olet todennäköisesti ainoa, joka pystyy olemaan häpeämättä minua ja outouksiani.
Toista ei voi muka omistaa. Pyh... Minä olen sinun ja sinä olet minun. Olet parasta, mitä minulle on ikinä tapahtunut. Kukaan ei ole koskaan ollut, niinkuin sinä. Olet aina jotenkin oikein, vaikka se kuulostaakin typerältä. En tiedä muuta tapaa kuvailla sitä. Katson väsyneitä kasvojasi vierelläni ja näen niillä sen saman hymyn, jonka näin ensimmäisen kerran yli 5kk sitten. Et hymyile niin muille. "Hyvää yötä", kuiskaat melkein aamu kuudelta ja alamme vihdoin nukkumaan.
Hieno julkaisu ja tykkään muutenkin lukea blogiasi =)
VastaaPoistahttp://ilovefreshfashion.blogspot.fi
Kiitos ja luehan jatkossakin :)
VastaaPoista