keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Kalajoen valloitus

En tajua niitä, jotka saa laukun pysymään siistinä. Mulla on aina tollainen sekamelska mukana.







Käytiin parin päivän reissu Kalajoella moikkaan sukulaisia ja rentoutuun. Aurinkolaseja mulla oli 5 mukana, mutta ilmat oli ihan surkeita. Sato vaan kokoajan. Mutta eipä se menoa haitannu. Se vaan jäi harmittaan, etten saanu vieläkään heitettyä sitä talviturkkia. Me ei ees vaivauduttu käymän rannalla, paitsi viimeisenä iltana koiran ulkoilutuksen merkeissä.

Mutta tässä postauksessa siis paljon paljon kuvia tuolta reissulta. Nää kuvat ei oo sitte yhtään sellaisii perus Kalajoen hiekkasärkät- postikortti kuvia. Kyllähän sen nyt tietää millasia kuvia tulee ku mulle antaa kameran... ja jos ei tiiä nii nyt voi tsekata.
Kynnet tietysti pinkit <3



Roosan suerihanat uudet kengät ja mun ihankauheet varpaat

Tää kuva todistaa, että siellä me tosiaan oltiin

On kyllä monenlaisia palveluita nuissa kaupungeissa :D

Minun ja Roosan upea yhteiskuva. Tsuumia vähä liikaa (vahinkoko?)

Vaikka taivas oli pilvessä ja vettä vaan sato, niin nähtiin me silti aurinko




Käytiin lenkittämässä tuota tädin koiraa. Vauhti ei ollu kauheen reipas. Sellainen 85+ papparainen ohitti meijät vaikka sen toinen jalka ei ees toiminu kunnolla. :D Syytän tota hauvaa. Sen piti jäähä merkkaamaan jokainen puu ja kivi (ja huom se on narttu).

Mun taiteellisisa otoksia

Ostettiin noi superhienot paidat. Postaan omastani ehkä myöhemmin.





 Toi Horrible bosses oli ihan huippu leffa!!! Lidlin suklaa ja cokis kruunas meijän leffaillan.




 Mökki oli ihan kauheessa sotkussa kiitos meidän vauvan (Lunan).
Toista vähä väsytti

Meijän kartanon ihana terassi

No mää vähä huijasin. Kyllä siellä se aurinkoki välillä paisto, mutta siltiki oli kylmä.


Pakkomielle ottaa kuvia omista jaloistani. Onkohan se ihan Ok juttu?

Pakolline "Kalajoella on hiekkaranta" kuva


 Näin joutsenenki, mutta meijän pikku Luna kiusas kaikkia turisteja, joten en saanu siitä kunnon kuvaa.

Juhannuski tuli vietettyä tuolla Kalajoella meijän mökillä ja tietty festareilla. Silloin meininki oli enemmän mun makuun. Muuloin ei törmää koskaan omanikäsiin. Tuntuu että meillä Oulussa päin lähestytään helpommin tuntemattomia, ku mitä tuolla. Nää nyt oli tällasia mun omia tulkintoja ja oon varmaan tosi väärässä, mutta kuitenki.

Mä kyllää rakastan Särkin rantaa ja meidän mökkiä. Toivottavasti kohta taas uudestaan.
Roosa pilas mun teinipeilikuvan :P

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti