Harrastan...elämää

Mun on aina vaikee vastata niinkin yksinkertaiseen kysymykseen, kuin "mitä harrastat?" Vastaan aina, että nuorisotatteria ja taidekoulua, mutta onko se totta. Niille, jotka vastaavat "en mitään" sanotaan, että kai sinä jotain teet vapaa-ajalla. Mutta harrastanko kaikkea, mitä teen vapaa-ajalla? Luenhan minä kokeisiinkin silloin, mutten pidä sitä erityisemmin harrastuksena.

Mikä oikein voidaan siis laskea harrastukseksi. Sitä siis tehdään vapaalla. Siitä pidetään, mutta onhan ihmisiä, jotka harrastavat esim. pianon soittoa ja inhoavat sitä. Silti heidän ystävänsä aina tokaisevat, kyllähän sä soitat myös pianoo, kun heiltä udellaan harrastuksista. Jotkut pitävät harrastuksena kerhojen ja järjestöjen kautta järjestettyjä toimintoja. Eikö harrastus ole harrastus ilman mitään taustalla toimivaa järjestäjää. Jos lukee kirjoja, eihän silloin ole missään ryhmässä. Silti lukemista kutsutaan harrastukseksi. Voisiko se olla säännöllisyys, joka tekee harrastuksen? Ei. Siivoanhan minä säännöllisesti, mutta en mainitse sitäkään, kun harrastuksia kysytään.

Pulmallista. Mitä minä oikein harrastan? Ihmiset käsittävät harrastuksen niin eri tavoin. Edellä mainituilla on kuitenkin yksi yhteinen tekijä. Ne kaikki ovat osa elämää. Kun minulta seuraavan kerran kysyttään, mitä harrastan vastaan ELÄMÄÄ!

Nyt on muuten loistava aika aloittaa uusi harrastus, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.